Ainakin puheissa kyllä, mutta totuus on jotakin muuta. Uusia leikkauksia olemassa olevista palveluista mietitään jatkuvasti, hyvä kysymys on mistä esimerkiksi terveydenhuoltopalveluissa voi leikata? Tälläkään hetkellä kansalaiset eivät saa hoitotakuun mukaista hoitoa, jonot erikoislääkäreille ovat kuukausien pituiset monissa akuuteissakin tilanteissa. Uusin villitys on alkaa rankaisemaan opintonsa keskeyttäviä alle 25-vuotiaita nuoria. Omaan pieneen pääkoppaani ei kyllä mahdu, että miten ihmisen ajaminen entistä ahtaammalle ehkäisee syrjäytymistä. Mikäli jo nykyiseen kulutasoon täysin alamitoitettuja tukia leikataan vielä entisestään, ovat nuoren vaihtoehdot melko vähissä. Ketään ei mielestäni myöskään palvele tilanne, että nuoret painostetaan opiskelemaan alan opinnot valmiiksi, vaikka he eivät koskaan aio tehdä alan töitä. Tämä jos mikä on valtion rahojen hukkaa, ei tee myöskään hyvää nuorelle viettää useampaa vuotta turhautumassa.

Vaikka nuori saisikin paperit koulusta, ei ole hyvä asia mikli yhteiskunta painostaa nuoren alan töihin, jotka eivät nuorta pätkääkään kiinnosta. Mikäli valtion haave on, että kaikki nuoret työllistyvät loppuelämäkseen ensimmäiseen opiskelemaansa ammattiin, ja elävät onnellisena elämänsä loppuun asti, niin onnea vain. Tietysti ovat myös kiitollisia valtiolle siitä, että valtio pakotti heidät opiskelemaan alalle, jonka töitä he eivät halunneet tehdä. Valtion rankaisu politiikka muuttikin ihan kaiken, ja syrjäytymisvaarassa olevasta nuoresta tulikin kunnon veroja maksava hautaan asti töitä raatava kansalainen. Uskotaanko tähän rankaisulinjaan oikeasti? Onko moisen linjan tavoite ehkäistä oikeaa syrjäytymistä vai muka esittää, että syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehdään jotakin?

Itse uskon oman kokemukseni perusteella, että ihmiset jaksavat työskennellä paljon paremmin ja kauemmin (ja ovat täten myös hyödyksi valtiolle), mikäli ala miltä he työllistyvät on jossain määrin mieleinen. Kaikkia ottaa välillä nuppiin, mutta mikäli jokainen työpäivä on yhtä helvettiä, ja työhön menoa täytyy jo pelätä sairaaloisesti kaikki lomat ja vapaapäivätkin niin, että vapaasta ei pysty nauttimaan, niin tämä ei palvele pitkällä aikavälillä ketään. Mikä siinä on niin vaikeaa nähdä asiat pitkällä aikavälillä? Miksi kaikki pitää valtion saada ihmisistä irti nyt ja heti? Eikö koskaan ajatella kuinka paljon sairauspoissaolot, varhainen työkyvyttömyys, masennus ja vaikka mikä muu vähenisivät, mikäli sosiaalipolitiikka olisi pitkäjännitteisempää? Hyvinvoiva ihminen tekee hyvin työtä ja jaksaa. Hyvinvoiva ihminen, jolla on myös työstä kylliksi vapaata, jaksaa hoitaa jälkikasvunsa. Valitettavasti vanhempien pahoinvointi heijastuu väistämättä myös lapsiin, joten kyllä tätä menoa saadaan kyllä tulevaa sukupolvea hoitaa, ja kulut nousevat pilviin. Mutta eihän sillä ole mitään merkitystä, kun se ei ole tässä ja nyt!

Huonoina aikoina olisi erittäin tärkeää pyrkiä säilyttämään kansan usko yhteiskuntaan, ja kansan usko siihen, että yhteiskunta auttaa heitä kun ovat pulassa vastineeksi siitä, että kansa maksaa yhteiskuntaan veroja ja työskentelee yhteiskunnan vuoksi. Kansalaisten ajaminen ahtaalle vie viimeisenkin uskon yhteiskuntaan, ja tästä seuraa tietenkin se, että pian ihmiset lakkaavat ajattelemasta mikä on yhteiskunnalle hyväksi. Miksi me tekisimme työtä yhteiskunnalle, joka vie meiltä kaikki taannoin saavutetut etuudet? Haluavatko poliitikot ja maan johto todellakin, että me päädymme tällaiseen kylmään yhteiskuntaan, jossa kukaan ei välitä enää yhteisistä tavoitteista ja kaikki ajavat vain ja ainoastaan omaa etuaan? Kansaa ei voi sulkea ulkopuolelle päätöksistä, kansa on pitkältä tämä yhteiskunta joten mitä siitä seuraa jos kansa menettää uskonsa valtion idioottimaisuuden seurauksena? Elämme demokratiassa, mutta elämmäkö todella? Mitä oikeastaan on demokratia? Onko demokratiaa, että siitä huolimatta, että valtaosa kansasta tuomitsee jonkun päätöksen, päätös runnotaan läpi väkisin. Tarkoittaako se, että kansa on valinnut edustajakseen yksittäisiä ihmisiä, sitä että joukko näitä yksittäisiä ihmisiä saa tehdä mitä vain ja polkea äänestäjiensä oikeuksia? Tätäkö äänestäjä saa vastineeksi siitä, että päättänyt tukea tiettyä yksittäistä ehdokasta? Toivottavasti jokainen meistä miettii seuraavan kerran äänestäessään, että äänestääkö vain tottumuksen vuoksi sitä, jota on aina äänestänyt vai äänestääkö jota kuta, joka edes teeskentelisi välittänsä. Nämä torkkupeittolijat eivät sitä enää edes viitsi teeskennellä!