Tämänkertaisia presidentinvaaleja on ollut ilo seurata. Vuosien saatossa on monesti tuntunut siltä, että usko ihmiskuntaan on mennyt. Usko siihen, että ihmiset olisivat valmiita oikeasti toimimaan muutoksen eteen on mennyt monet kerrat. Olen monet kerrat ajatellut, että yhteiskunta on passivoinut ihmiset niin, että he eivät enää usko voivansa muuttaa asioita. Useita kertoja olen yrittänyt houkutella ihmisiä kongreettiseen toimintaan erilaisten asioiden eteen, tuloksetta. Nyt onkin ollut positiivista huomata, että ihmiset tulevat itse kysymään, miten he voisivat auttaa, mitä he voisivat tehdä, jotta yhteinen tavoitteemme toteutuisi. Ihmiset kirjoittavat blogi-kirjoituksia, tekevät videoita Youtubeen, pitävät puheita kaupungilla, piirtävät kuvia, ilmoittautuvat jakamaan flyereita, ideoivat, puhuvat ystävilleen ja sukulaisilleen asiasta. Mainitsemisen arvoisia ovat myös nettisivustot siksipekka.fi ja www.kakkonenonykkonen.fi, jälkimmäisessä voi katsella Pertti Jarlan piirtämiä Haavisto-strippejä. Ensimmäisessä on listattu eri ihmisten sanoin miksi Pekka, joukosta löytyy niin julkkisten kommentteja kuin tavallisten äänestäjienkin kommentteja Facebookista.

Facebookissa ilmiö on saanut hauskan muodon vaalien vakavuuden keskellä, Pekka Haavisto facts-sivuston. Tämän sivuston inspiroimana toiset ovat kirjoittaneet Post-it lapuille Pekka-faktoja, ja levittäneet näitä ympäriinsä. Facebookista löytyy myös tukiryhmä nimeltä Pekan enkelit. Ilmiössä mukana voimakkaasti ovat myös monet taitelijat, muusikot ja kirjailijat. Näkyvimmin ehkä Pertti Jarla piirroksineen, ja Anssi Kela nettikirjoituksineen unohtamatta tietenkin Tavastian keikkailtaa, jossa moni muusikko näytti tukensa.

Jopa alaikäiset kirjoittavat, että kuinka heitä harmittaa, että he eivät voi äänestää, ja lupaavat tehdä kaikkensa saadakseen mukaan ihmisiä, jotka jo voivat äänestää. Jopa ulkomailta tulee viestejä, joissa harmitellaan että kun heillä ei ole äänioikeutta Suomessa. Jälleen joudun huomaamaan, että ihmisissä on hyvyyttä, ja taistelutahtoa paremman huomisen puolesta. Moni ei apaattisesti vain haluakaan hyväksyä maailman muuttuvan takaisin menneisyyden suuntaan, ei halua nähdä saavutettujen tavoitteiden romahtavan. Tahdon herättämiseksi tarvittiin vain oikea ihminen. Joka päivä tätä ilmiötä seuratessani, ja siinä tiiviisti mukana ollessani, hämmästelen että mitä ihmisistä oikein voi löytyä. Kuinka paljon tahtoa ja voimaa löytyy meistä ihan tavallisista naisista ja miehistä, tyttäristä ja pojista, äideistä ja isistä, isoäideistä ja isoisistä. Meitä on mukana kaiken ikäisiä, erilailla koulutettuja, natiiveja suomalaisia, maahanmuuttajia, ihan kaikenlaisia ihmisiä ja me teemme töitä yhdessä. Töitä yhteisen tavoitteemme eteen. Vaikka ennakkoäänestysprosentti on ollut alhainen, niin vaalien kiinnostavuudesta kertoo osaksi muun muassa se, että muutama vaalitilaisuus on ollut niin täysi, että halukkaita on jäänyt ulkopuolelle. Tampere-talon väittelytilaisuutta seuraisivat monet aulassa screeneiltä. Esimerkiksi Ruotsin puolella sen sijaan ulkosuomalaiset ovat olleet aikaisempia vuosia aktiivisempia ennakkoäänestyksessä, ja muualtakin päin maailmaa on kantautunut tällaista viestiä.

Muutama tarina/kirjoitus on kiinnittänyt huomioni, kirjoitan ne tähän sanasta sanaan suoraan niinkuin olen ne itse lukenut:

"Tänään on tilipäivä. Olavi (5 v.) kaivoi 10-senttisen taskustaan ja antoi sen Pekalle Nokian vaalitilaisuudessa. Mummu seuraa esimerkkiä. Eikä tässä vielä kaikki: "Kyllä sen Suomen presidentinkin pitäisi miettiä se, että taloja pitäisi rakentaa enemmän maan alle, että eläimille jäisi enemmän tilaa maan päälle. Että olen ylpeä lapsenlapsestani! En tiedä mikä Pekassa kiinnostaa, mutta Olavi tunnistaa sen telkkarista ja puhuu kaikenlaista ylläolevan kaltaista. Ja näkivät kuitenkin ensimmäistä kertaa maanantaina Nokialla eikä mun mielestä ole ollut mitään puhettakaan koko presidentinvaalikuviosta niin että olisi ollut kuulolla. Koukuttava tyyppi varmaan :)"

"Viimeviikolla eräs aamu olin viemässä poikaani päiväkotiin, kun poika kysyi minulta: -Äiti, mikä tuo merkki on? ja osoitti takin rinnuksiini kiinnitettyä Haavisto-pinssiä. Siinähän sitten selitin kolmivuotiaalleni parhaan kykyni mukaan edustuksellista demokratiaa, vaalimenttelyjä, presidentin tehtäviä ja omia arvojani, kuten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, suvaitsevaisuutta ja avoimuutta, kun poikani keskeytti minut tiivitääkseen jargonini: - Ai äiti, tarkoittaako se sitä ettei saa kiusat? Ja että setä sanoo niin? Hetki meni ennen kuin hämmennyksestäni selvisin ja ymmärsin vastata: - Kyllä rakas, juuri sitä se tarkoittaa, johon poikani: -Saisinko minäkin sitten tuommoisen merkin? Ja sai. <3"

‎"Eilen kävimme kahden vanhemman ihmisen luona kylässä. Semmosia kahdeksankymppisiä. He rupesivat kyselemään, että joko teillä on ehdokas katsottu. He sanoivat että he äänestävät Haavistoa, koska on kaikista älykkäin ja fiksuimmin käyttäytyvin ehdokas. Niin, että kyllä Pekkaa äänestää muutkin kuin nuoret."

"Pekan valinta tekisi hyvää niin Suomelle kuin koko maailmalle. Vahvasti suvaitsevainen mutta suoraselkäinen ja oikeamielisiä ratkaisuja ajava aktiivinen ja voimakas "hahmo", joka toisi maailmaan lopulta ystävällisyyden ja hyvyyden tavoitt...elemisen muotia itsekkyyden, pinnallisuuden, minä-keskeisyyden rinnalle. Tällaistahan on julkisuudessa ainakin Pekka ja Kjell Westö viime aikoina ajaneet. Uskalla olla vahvasti kiltti."


Ensimmäinen tarina kertoo minusta hyvin sen, kuinka lapset tunnistavat aitouden ja sydämellisyyden. Jossain vaiheessa moni ihminen menettää kykynsä olla sensitiivinen, aistia ihmisten todellisia motiiveja ja tuntemuksia. Toinen tarina puolestaan kertoo hyvin, sen miten lapset osaavat tiivistää viestin, ja tämä lapsi ymmärsi sen mitä moni aikuinenkaan ei ymmärrä. Ei saa kiusata, ei missään muodossa, eikä ketään. Kolmas kertomus todistaa sen, että voimme heittää romukoppaan ajatuksen, että vanhemmat ihmiset eivät voi äänestää Pekkaa ennakkoluulojen vuoksi, koska moni iäkkäämpikin on hylännyt ennakkoluulonsa, tutustunut ehdokkaaseen, ja huomannut ennakkoluulonsa vääriksi. Neljäs on enemmänkin kannaotto asiaan, mutta minuun tässä iski tämä "Uskalla olla vahvasti kiltti.". Tässä yksinkertaisessa lauseessa tiivistyy paljon, on vahvuutta osata olla toisille kiltti ja ystävällinen. Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisi olla kynnysmatto. Vahvasti kiltti, tämä on jotakin todella tavoittelemisen arvoista. Tämä yksinkertainen lause sisältää opetuksen siitä, miten jokainen meistä voisi olla vähän ystävällisempi toisille. Miten jokainen meistä voisi miettiä, että onko se outo tyyppi koulussa tai työpaikalla kuitenkaan niin outo? Onko turha julkkis oikeutettu kohde oman vihan purkamiselle internetissä? Ystävällinen sana, hymy, auttava käsi, kuunteleminen, anteeksipyyntö ja anteeksianto. Pienistä asioista voi tulla isoja asioita niin hyvässä kuin pahassa, meistä itsestämme on kiinni kummassa annamme tämän tapahtua. Muistakaamme myös, että mitä isot edellä sitä pienet perässä. Näytetään esimerkkiä, ja sanotaan ei kaikelle kiusaamiselle, sen lisäksi että sanomme meidän on myös toimittava sanojemme mukaan.

Aikanani vannoin katkerien kokemusten vuoksi, että en koskaan enää jaa flyereita. Harvoin olen sanonut, että en enää koskaan tee näin ja näin, ja tämänkin kerran jouduin pyörtämään lupaukseni. Kun seisoin flyer kädessäni Keskustorin vaalimökin kupeessa, aloin miettimään tätä koko kansanliikettä, sitä miten jouduin pyörtämään oman lupaukseni siitä, että en enää koskaan jaa flyereita. Aloin miettimään miten inspiroiva täytyy olla henkilön, joka sai minut torille flyereita jakamaan. Miten inspiroiva täytyy olla henkilön, joka saa kaikki nämä ihmiset tuottamaan roppakaupalla omaa materiaalia verkkoon, ja saa ihmiset jalkautumaan kaduille muun kansan joukkoon. Tällainen mies ei ole mikään tavallinen poliitikko. En edes joutunut miettimään lähdenkö jakamaan flyereita, lähdenkö järjestämään muiden vihreiden avuksi vaalitilaisuutta, levitänkö sanaa sosiaalisessa mediassa, minulle oli selvää, että näin minä teen. On ollut mahtavaa olla mukana tällaisessa jatkuvasti kasvavassa ilmiössä. Ilmiössä jonka keskiössä meillä on mies, joka pitkästä poliittisesta urastaan huolimatta edelleen välittää, edelleen hymyilee, edelleen jaksaa lohduttaa itkevää naista, ja muistaa tämän myöhemminkin. Mies joka kuuntelee, jonka huoli maamme tulevaisuudesta on todellinen. Mies, joka ei koskaan tuskastu vaikeistakaan kysymyksistä, eikä suutu toimittajalle, joka yrittää parhaansa mukaan provosoida. Mies joka ei tuomitse toisia. Mies, joka astelee sissipäälliköiden eteen aseettomana rakentaakseen rauhaa. Toivon sydämestäni, että tästä miehestä tulee seuraava presidenttimme, mutta vaikka näin ei kävisikään, me olemme silti voittajia. Mies joka on inspiroinut näin montaa ihmistä tekemään sydämestään töitä yhteisen tavoitteen eteen, ei voi koskaan olla häviäjä.

On ollut mahtavaa tehdä töitä teidän tuhansien ja taas tuhansien ihmisten kanssa yhdessä. Kaikkia teitä en varmasti koskaan kasvotusten tapaa, mutta haluan kertoa teille miten ylpeä minä olen, että saan tehdä tätä kanssanne, ja että te kaikki olette mukana. Tällaista minä olen vuosia halunnut nähdä, ja olen iloinen että pääsin näkemään sen näin nuorella iällä. Olkaa ylpeitä itsestänne, teette mahtavaa työtä meidän kaikkein puolesta. Me haluamme muutosta, me voimme tehdä sen, mutta vain yhdessä. Toivon että kaikki tämä inspiraatio ja palava halu tehdä töitä paremman huomisen eteen säilyy vielä vaalien jälkeenkin meidän jokaisen tähän ilmiöön osallistuneen sydämessä, jokaisella meillä säilyy tahto viedä muutosta eteenpäin, ja jokainen meistä myös tekee sen. Muutoksen orastava pieni liekki monen sydämessä on saanut polttoainetta, ja siitä on tullut roihu. Tämä roihu ei kuitenkaan polta ja sokaise, se tuo lämpöä ja valoa kylmään ja pimeään maailmaan. Muutoksen ajatuksesta on tullut toimintaa. Toivon vilpittömästi, että tämä mies pystyi siirtämään meille perinnön, oman lempeän periksiantamattomuutensa, jonka liekkejä edes valtameri ei voi sammuttaa.